Ehkäisyvälineet

Jokaisella on oikeus luotettavaan ehkäisyyn. Ehkäisyllä voidaan tarkoittaa raskauden ehkäisyä sekä seksitautien ehkäisyä. Tässä artikkelissa keskitymme erityisesti raskauden ehkäisyyn. Lue lisää raskaaksi tulemisesta täältä.

Ehkäisyn tarve muuttuu iän sekä elämäntilanteen mukaan ja ehkäisymenetelmän valinta on aina henkilökohtainen. Valintaan vaikuttavat myös mahdollisen kumppanin toiveet, asenteet, ehkäisyn tarpeellisuus ja säännöllisyys, oma terveydentila ja siihen liittyen esimerkiksi tupakointi. Ehkäisymenetelmää valittaessa tulisi aina olla saatavilla riittävästi tietoa eri menetelmistä ja niiden käytöstä. On tärkeää, että ehkäisymenetelmä sopii itselle, ja on motivoitunut myös käyttämään sitä. Lääkärin tehtävä on huolehtia siitä, että valittu menetelmä sopii ja on turvallinen.

Ehkäisyn käytölle ei ole mitään ikärajaa. Alaikäinen ehkäisyn aloittamista toivova nuori voi itse päättää asiasta, eikä siihen tarvita vanhempien suostumusta. Ehkäisystä puhuminen on aina kaikkien seksiin osallistuvien vastuulla.

Ensisijainen ehkäisymenetelmä on kondomi tai suuseksisuoja, koska ne suojaavat seksitaudeilta. Oikein käytettynä kondomi ehkäisee myös raskauden. Kondomia tulee käyttää koko seksitilanteen ajan niin emätin-, anaali- kuin suuseksissä. Liukuvoiteen käyttö ehkäisee kondomin rikkoutumista ja parantaa sen paikallaan pysymistä. Kondomeja on sekä peniksen päälle että emättimen sisään asetettavia, mutta peniksen päälle asetettava kondomi on käytetympi, sillä se on helpommin saatavilla ja edullisempi.

Miten peniksen päälle asetettavaa kondomia käytetään?

Kondomi asetetaan jäykistyneen peniksen päälle ja ehkäisyteho perustuu siihen, että siemenneste jää kondomiin. Sen käyttöä kannattaa harjoitella ensin itsekseen, jotta saa varmuutta kondomin asettamiseen. Kondomin asettamista voi harjoitella sooloseksin yhteydessä tai vaikkapa harjoittelemalla kondomin asettamista banaanin päälle. Kondomeita voi ostaa mm. kaupoista, apteekeista, verkkokaupoista ja niiden ostamiselle ei ole ikärajaa.

Mikäli harrastaa seksiä vakituisen kumppanin kanssa ja kondomin käytön lopettamista harkitaan, niin ensin pitää varmistua kahdesta asiasta: onko raskauden ehkäisy muuten hoidettu ja onko seksitautien riski olemassa? Molempien on siis tarpeellista käydä seksitautitesteissä. Ilmaiseen testaukseen voi hakeutua oman kuntansa terveyskeskuksessa tai sukupuolitautien poliklinikoilla.

E-pillerit, laastari, kierukka vai joku muu?

Hormonaalista ehkäisyä on kahdenlaista: yhdistelmähormoniehkäisyllä tarkoitetaan ehkäisypillereitä, -laastaria ja -rengasta (sisältää estrogeenia sekä keltarauhashormonia) ja keltarauhashormoniehkäisyllä tarkoitetaan minipillereitä, ehkäisykapselia ja hormonikierukkaa. Yhdistelmähormoniehkäisy on Suomessa perinteisesti ollut näistä vaihtoehdoista suositumpi, mutta jos nainen ei terveydellisistä syistä voi käyttää sitä, niin hän voi mahdollisesti käyttää keltarauhashormoniehkäisyä.

Yhdistelmähormoniehkäisyn teho on oikein käytettynä oikein hyvä. Yleensä kuukautisvuodot niukkenevat aiemmasta, tulevat tasaisin väliajoin tai niitä voi itse halutessaan säädellä. Yhdistelmähormoniehkäisyä voidaan käyttää myös auttamaan kuukautiskipuihin, runsaisiin kuukautisiin, endometrioosiin ja akneen. Ehkäisypilleri otetaan yleensä joka päivä samaan aikaan ja merkistä riippuen pillereitä syödään 21 päivää putkeen, jonka jälkeen pidetään taukoviikko jolloin kuukautisetkin tulevat. Joillakin merkeillä pilleriliuskassa voi olla myös ”lumelääkkeitä”, jolloin pillereitä otetaan joka päivä, mutta liuskan lopussa taukoviikon kohdalla onkin ”lumelääkettä”. Taukoviikon aikana ehkäisyteho säilyy ja seksiä voi harrastaa ilman kondomia, jollei ole muuten tarvetta suojautua seksitaudeilta.

Ehkäisyrengas on joustava muovinen rengas ja se asetetaan emättimeen kolmen viikon ajaksi, jonka jälkeen pidetään taukoviikko ja kuukautiset tulevat. Ehkäisyrenkaasta imeytyy elimistöön samoja hormoneita kun ehkäisypillereistäkin, mutta niiden määrä on pillereitä pienempi. Ehkäisyrengas ei yleensä tunnu emätinyhdynnässä käyttäjälle tai partnerille lainkaan.

Ehkäisylaastari asetetaan iholle ja se vaihdetaan viikoittain uuteen. Kolmen viikon jälkeen pidetään taukoviikko, jolloin kuukautiset tulevat. Laastarista erittyy samoja hormoneita kuin ehkäisypillereistä- ja renkaasta. Ehkäisylaastarissakin hormonien määrä on pillereitä pienempi. Laastaria käyttäessä on muistettava huomioida, ettei se ole vahingossa irronnut iholta.

Ehkäisypillereiden ja muiden yhdistelmähormoniehkäisyvalmisteiden käytön aloittamisen jälkeen saattaa esiintyä sivuvaikutuksia, kuten päänsärkyä ja painon sekä mielialan muutoksia, mutta nämä oireet yleensä katoavat muutamien kuukausien jälkeen. Jos ne eivät kuitenkaan helpota niin kannattaa keskustella lääkärin kanssa ehkäisymenetelmän vaihtamisesta.

Keltarauhashormoniehkäisyä ja etenkin minipillereitä suositellaan henkilöille, jotka eivät voi käyttää yhdistelmäehkäisypillereitä esimerkiksi migreenin takia. Oikein käytettynä ehkäisyteho on oikein hyvä. Keltarauhashormonivalmisteiden käytön aikana kuukautisvuodon määrä usein vähenee, mutta kuukautiskierrossa saattaa olla epäsäännöllisyyttä tai kuukautiset saattavat jäädä myös kokonaan pois (etenkin hormonikierukkaa käyttäessä), joka ei kuitenkaan ole terveydelle vaarallista. Minipillereitä otetaan kerran päivässä eikä taukoviikkoja pidetä.

Ehkäisykapseli on noin tulitikun kokoinen ehkäisyväline, jonka lääkäri asettaa ihon alle ja sen vaikutusteho kestää valmisteesta riippuen kolmesta viiteen vuoteen. Se asetetaan paikallispuudutuksessa käsivarren sisäpuolelle eikä se näy, mutta tuntuu ihoa painaessa. Kapselin voi tarvittaessa poistattaa lääkärissä jo ennen vaikutusajan päättymistä.

Hormonikierukka on pieni t-kirjaimen muotoinen ehkäisyväline, joka asetetaan kohtuun. Siitä vapautuu kohtuun samaa keltarauhashormonia kuin minipillereistä ja ehkäisykapselistakin, mutta hormonien määrä on käytettävissä olevista hormoniehkäisyvalmisteista pienin. Hormonikierukoita on markkinoilla kolme, joista kahden käyttöaika on viisi vuotta ja yhden, nuorille naisille suunnatun, kolme vuotta. Hormonikierukan lisäksi on olemassa kuparikierukka, joka on vaihtoehtona niille, jotka eivät voi hormonaalista ehkäisyä käyttää.

Mitä jos ehkäisyä ei ole tai kondomi rikkoutuu?

Jälkiehkäisypilleriä ei tulisi käyttää varsinaisena ehkäisymenetelmänä vaan se on ratkaisu silloin, kun kondomi rikkoutuu tai luiskahtaa pois paikaltaan kesken emätinyhdynnän, emätinyhdynnässä ei ole ollut ehkäisyä lainkaan tai jonkun ehkäisymenetelmän käyttöön on liittynyt ongelmia. Jälkiehkäisypillerin saa apteekista ilman reseptiä eikä sen ostamiselle ole ikärajaa. Jälkiehkäisypillerin teho on sitä parempi mitä nopeammin se otetaan yhdynnän jälkeen. Kondomin rikkoutuessa on otettava huomioon myös seksitautien tartuntariski.

Kuinka toimia, jos mietit ehkäisyn aloittamista?

Jos elämäntilanteesi on sellainen, että koet ehkäisyn aloittamisen ajankohtaiseksi, niin voit ottaa yhteyttä esimerkiksi oppilaitoksesi terveydenhoitajaan tai oman kuntasi terveyskeskukseen. Monissa kunnissa saattaa olla myös erikseen ehkäisyneuvola, josta saa apua ehkäisyn aloittamiseen liittyvissä kysymyksissä. Mikäli mietit hormonaalista ehkäisyä, niin tarvitset aina lääkäriltä reseptin sitä varten.

Milloin gynekologille/lääkärille?

Usein ensimmäinen lääkärikäynti jännittää, mikä on ihan normaalia. Sinun ei tarvitse osata vastata kaikkiin kysymyksiin tai osata kertoa itse asioistasi, sillä lääkäri haastattelee sinua ja kysyy kyllä oleellisimmat asiat ehkäisyn aloittamiseen liittyen. Lääkärikäynnillä yleensä sinulta kysellään mm. onko suvussasi jotakin perinnöllisiä sairauksia, onko sinulla itselläsi mahdollisesti jokin pitkäaikainen lääkitys (kannattaa ottaa lääkityksistä reseptit mukaan), onko sinulla todettu migreeniä, koska kuukautisesi alkoivat, kuinka runsaat ja säännölliset ne ovat, onko kuukautisiin liittyviä kipuja, onko ollut aikaisempia näytteenottoja tms. Kannattaa myös itse laatia lista mieltä askarruttavista asioista ennen lääkäriin menoa, niin pystyt sitten käynnin aikana myös kyselemään itsellesi tärkeitä asioita.

Aina ehkäisyä aloittaessa ei ole välttämätöntä tehdä gynekologista tutkimusta. Jos lääkäri sellaisen tekee, niin on tärkeää tietää, että tutkimus ei ole kivulias ja siinä edetään täysin sinun tahtiisi eikä lääkäri tee mitään väkisin.